top of page

Tarinani

Urheilu eri muodoissa on kulkenut koko elämän ajan mukana. Hiihto, juoksu, lentopallo, yleisurheilu, uinti ja erityisesti painoharjoittelu on ollut kiinnostuksen kohteena. Tämä tarina kertoo lähinnä painoharjoittelustani, koska se liittyy läheisesti Pergola Gymin toimintaani. Pergola Gymin tarina on taas kirjoitettu toisessa osastossa, mutta jos tarinani innostaa sinua aloittamaan tai uudelleen starttaamaan voimailu tai oman terveyden ylläpitäminen, olen onnistunut. Mielestäni menestyminen elämässä mitataan siten, kuinka paljon pystyt luomaan onnellisuutta ympäristöösi.

Mistä kaikki alkoi 

Vuosi 1958 oli merkittävä minulle, koska synnyin silloin. Sain juhlapäiväkseni vielä mukavasti 1.5., joten enempää en olisi voinut toivoa. Hyvinkään maalaiskunta ja Kytäjä oli lapsuuteni maisemaa ja siellä sain ensimmäisen kosketuksen puntteihin. Maalla yleensä on vahvoja miehiä ja naisia. Niin myös Kytäjällä, jossa ensimmäinen idolini Seppo Pohjonen asui. Hän oli olympianostaja ja kilpaili kansallisella tasolla. Seppo myös opasti meitä nuoria yleisurheilun ja hiihdon saloihin vetäen urheilukerhoa omaksi harrastukseksi. Kytäjän maapirtillä oli painonnostoon tarvittavat tangot ja painot ja niistä oma ”voimailumatkani” alkoi. Isäni teetti Hyvinkään ammattikoululla myös painonostotangon kotiin ja niitä aluksi nosteli väkivahva veljeni Jukka. Siitä se lähti. Mutta vasta myöhemmin olen tajunnut sen, että Seppo auttoi ja kannusti ilman mitään korvausta. Kiitos Seppo! Varsinainen kipinäni ja valtavan innon painonnostoon sain 10-vuotiaana.

Mikko Tukonen nuoruus HYK

"Nostelimme painoja lähes joka päivä."

Vuonna 1968 Kaarlo Kangasniemi – Kulta-Kalle voitti Olympialaisissa kultaa! Se oli siinä! Kaikki lapset, niin minäkin, halusivat olla Kulta-Kalleja. Treenaus alkoi Kytäjän maapirtin tiloissa ja myös kotisalilla. Nostelimme painoja lähes joka päivä. Muistan nostaneeni 12 -vuotiaana 2 vuoden harjoittelun jälkeen seuraavasti. Punnerrus 40 kg, tempaus 37,5 kg ja työntö 52,5 kg. Painoin hieman päälle 50 kg joten suurin piirtein oma paino tuli nostettua. Lopetin kuitenkin nostelun, koska koulun terveydenhoitaja kehotti tekemään niin. Pituuskasvuni oli pysähtynyt kokonaan ja olin vain 152 cm pitkä. Hänen mukaansa en kasvaisi yli 160 cm, jos jatkan nostamista. Uskoin ”auktoriteettia” ja halusin toki kasvaa pitkäksi mieheksi. Siksi aloitin lentopallo harrastuksen ja pelasin myös Hyvinkään Tahkossa sekä Kytäjän urheilijoissa.  Muutimme Kytäjältä Hyvinkäälle vuonna 1974

Kaarlo Kangasniemi

"Rakastuin sinä kesänä voimailuun"

Vuonna 1975 eli 17-vuotiaana olin kasvanut 186 cm pitkäksi ja painoa oli 72 kg. Olin siis pelkkää ”luuta, lihasta ja nahkaa”. Kesällä Hyvinkään Tahkon lentojoukkueen kippari Olli Rentto kehotti minua menemään kesäksi punttisalille hankkimaan voimaa jalkoihin. Sain kyykystä silloin yli oman painoni eli 75 kg ja kesän jälkeen voimaa oli tullut 45 kg lisää eli kyykkäsin 120 kg. Penkissäkin sain jo oman painoni eli 75 kg joten 15 kg tuli siihenkin lajiin muutamassa kuukaudessa. Maastavedossa ensimmäisellä yrityksellä 140 kg. Maastavetoa en harjoitellut alkuun, mutta rakastuin sinä kesänä voimailuun ja erityisesti kehonrakennukseen! Tässä tarinassa on se oppi, että innostus ja motivaatio kasvaa aina kun kehittyy ja saa tuloksia. Lisäksi koskaan ei tiedä sitä, mihin innostuu, kun kokeilee. Siemen voimaluuni oli kuitenkin istutettu jo 1968, jolloin idolini Seppo ja Kulta-Kallen esimerkki  muodostivat lihaksikkaasta ulkomuodosta sekä voimasta osan identiteettiäni.

Idolina "iso-Arska"

Vuonna 1975 löysin jostain isoveljeni Jukan ostaman kirjan Anthony Greenbankin kirjoittaman kirjan - Muskeliniekan. Se on legendaarinen Jokamiehen kunto- ja voimailuopas. Siinä oli paljon vinkkejä treenaamisesta, asenteesta, ajattelusta, saavuttamisesta ja erityisesti omaa painoa hyväksikäyttävistä harjoituksista. Se on kuvaavasti ja hauskasti kirjoitettu teos ja hankin vieläkin siitä ideoita. Muskeliniekan ohjelmissa ja liikkeissä käytetään hyväksi pääsääntöisin maan vetovoimaa ja vapaita painoja tai muita vastuksia. Vuonna  1975 oli Arnold Schwarzenegger tullut Tom Wrangen kutsumana Suomeen ja hän oli todellinen kehonrakennuksen suurlähettiläs. Iltapäivä- ja viikkolehdet kirjoittivat isot artikkelit Austrian Oak eli Itävallan Tammeksi kutsutusta supermiehestä. Arnold esitteli proteiineja ja kuntolaitteita Stockmannilla, jakoi nimikirjoituksia ja poseerasi kameroille. Myöhemmin Iso-Arska tuli tunnetuksi myös näyttelijänä, liikemiehenä ja Kalifornian kuvernöörinä. Minulla oli Arnoldin kuvia seinät täynnä ja hänestä tuli uusi idolini. Liityin Hyvinkäällä ”Mäkelän talliin” eli Rauno Mäkelän perustamaan kuntosaliin, joka sijaitsi silloin Hyvinkään urheilukentän katsomon alla. Siellä oli talvella niin kylmä, että piti olla villapaita ja hanskat kädessä, kun treenattiin ja kesällä se oli kuin sauna – vaihtelevat olosuhteet eivät kuitenkaan haitanneet intoa. Salilla kävi paljon väkeä ja voimailukulttuuri oli vahvaa Hyvinkäällä.

Arnold Schwarzenegger
Ensimmäiset kehonrakennuskilpailut 1977 juniorivuosina

Ensimmäiset kisat

Vuonna 1977 kilpailin ensimmäistä kertaa kehonrakennuksessa nuorten sarjassa. Paino oli silloin 90 kg ja olin saanut jopa voimanosto tulokset nousemaan. Osallistujia oli vielä vähän ja taso oli kirjavaa. Kehonrakennus oli vasta alkanut kehittyä lajina. Treenasin myös voimanostoa ja ennätykseni maastavedossa oli jo 230 kg, jalkakyykystä sain 185 kg ja penkkipunnerruksessa tuli 125 kg. Suomessa oli maailmanluokan kehonrakentajia ja voimanostajia. Muun muassa Keijo Reiman, Jorma Räty ja Kike Elomaa edistivät lajin kehittymistä.

Vuonna 1978

Vuonna 1978 muutin Ruotsiin ja Tukholmaan heti armeijan jälkeen ja siellä kuntosalit olivat vieläkin monipuolisempia ja treenit kovempia, mitä olin nähnyt tai tehnyt Hyvinkäällä. Hyvinkäällä olin tutustunut myös Kiviojan veljeksiin Maraan, Repaan, Hannuun ja Joukoon. Erityisesti Reijo (Repa) oli todellinen mestari ja oli Suomen edustajana monessa MM- ja EM-kilpailussa pärjäten erinomaisesti. Kaikki veljekset muuttivat myös Ruotsiin ja harjoittelimme Tukholmassa kovaa. Hyvinkäältä Tukhomaan muutti myös Tähtisen Jari. Jari oli erittäin kova voimanostaja ja asuimme jopa samassa asunnossa Tukholmassa. Jarista tuli myöhemmin voimanoston maailman huippu omassa sarjassaan.

Mikko Tukonen ja Arnold Schwarzenegger
22 vuotiaana Ruotsissa Lamppua pitää Dolph Lundrgen

"Ympäristö tekee kaltaisekseen"

Vuonna 1981 kilpailin ensimmäisen kerran miesten sarjassa Ruotsin mestaruuskilpailuissa. Sijoituin heti 5:ksi ja sain lisää uskoa omista mahdollisuuksistani. Treenasin pääsääntöisin Swings Gymillä, jossa harjoitteli myös mm Hans Lundgren ( nykyään Dolph Lundren). Siellä oli myös muita huipputreenareita ja ympäristö ”ruokki” nälkää kasvaa ja kehittyä. Muutin vuoden 1982 talvella Kaliforniaan treenaamaan kolmeksi kuukaudeksi. Tavoitteet olivat selvät, eli halusin tulla maailman parhaaksi, kuten Arnold. Tapasin silloin siellä lähes kaikki maailman parhaat kehonrakentajat. Arnoldin lisäksi Gold´s Gymillä ja World Gymillä treenasivat Lou Ferrigno, Samir Bannout, Franco Columbo, Mike & Ray Mentzer, Tom Platz ja Chris Dickerson. Sanotaan, että ”ympäristö tekee kaltaisekseen” ja näin kävi myös minulle. Kehityin tuona 3 kuukauden aikana eniten mitä olin koskaan kehittynyt. Muutin Suomeen vuoden 1982 keväällä.

"Kovat dieetit ja kurinalainen treeni"

Vuosina 1982-1985 kilpailin kehonrakennuksessa + 90 kg eli raskaassa sarjassa. Vuoden 1982 kilpailussa Otahallissa moni tuli onnittelemaan minua voitosta aamukierrosten jälkeen. Jäin kuitenkin silloin 3:ksi ja se taisi olla ainut kerta, kun olisin omasta mielestäni ansainnut voiton. Seuraavina vuosina sain olla kiitollinen, kun pääsin mitalleille. Taso alkoi olla niin kova, että jos voitit Suomessa niin sijoituit saman tien 6 parhaan joukkoon MM kilpailuissa. Kisapainoni vaihteli 101-103 kg välissä ja se oli liian vähän voittamiseen. Olisin tarvinnut suurin piirtein 10-15 kg lisää massaa, koska olen aika raskasrakenteinen luustoltani. Kovat dieetit ja kurinalainen treeni, joka ei tuonut lopullista läpimurtoa vei motivaatiotani alas. Tavoite oli liian kaukana ja en ollut valmis maksamaan sitä ”hintaa”, mitä sen saavuttaminen olisi vaatinut.  Koin myös, että lahjani eivät riittäneet pidemmälle.

Mallikuvia 80-luvulta

Vuonna 1984...

Vuonna 1984 tapasin vaimoni Pipan, joka on kulkenut rinnallani kaikki vuodet tähän asti. Naimisiin menimme jo vuonna 1987 kesällä. Poikamme Tomaksen syntymä vuonna 1990 muutti monta asiaa. Viimeisin kilpailuni kehonrakennuksessa oli vuonna 1990 syksyllä Turussa ja sijoituin silloin viidenneksi. Samana vuonna syntyi perheeseeni ensimmäinen lapsi Tomas.

"Treenit antoivat voimaa ja hyvää fiilistä"

Kuvia nuoruudesta

Vuosi 1991 oli henkisesti vaikea vuosi. Treenit olivat jääneet hetkeksi taka-alalle ja panostin kaikkeni yritystoimintani kehittämiseen. Olin perustanut 80-luvulla muutamia omia yrityksiä ja ne olivat menestyneet oikein hyvin. Silti huono talouden suunnittelu ja kokemattomuus koituivat ongelmaksi myös minulle, kun yritykseni valuuttalainat devalvoituivat ja menetin siinä rytäkässä sekä säästöni että omaisuuteni. Koin jonkinasteisen burn-outin. Onneksi tajusin aloittaa treenit uudestaan. Toipuminen järkytyksestä, väsymyksestä ja burn-outista vaati terapiaa ja minulle parasta terapiaa ja energian takaisin hankkimista oli punttitreeni. Palasin perustreenien pariin BBC:lle, joka oli ollut kotisalini jo vuodesta 1983 alkaen. Treenit antoivat voimaa ja hyvää fiilistä sekä halun elää eteenpäin. Se jopa palautti kolauksen saanutta itsetuntoa takaisin.

Mikko Tukonen nuoruuskuvia

"Pienen pojan unelma täyttyi kertaheitolla"

Mikko Tukonen Terminaattori

Talvella 1992 tulin valituksi Renny Harlinin ja Markus Selinin Gladiaattorit TV ohjelmaan. Se oli valtaisa onnenpotku edellisen vuoden taloudellisiin tilanteiden ja haasteiden jälkeen. Gladiaattorit antoivat itsetuntoa, että pääomaa takaisin. Renny antoi minulle nimen Terminaattori, koska olin saman pituinen ja oloinen kuin Iso-Arska. Otin tuon ehdottomasti kohteliaisuutena. Sain hetken kuvitella olevani tähti ja pienen pojan unelma täyttyi kertaheitolla.

Ikimuistoinen seikkailu
 

Vuosina 1992-1994 Gladiaattorit oli iso juttu. Se keräsi MTV3 kanavalle miljoona yleisön ja kaikki Gladiaattorit olivat julkkiksia saman tien. Iltapäivälehdet ja eri TV ohjelmat kysyivät meitä mukaan haasteluihin ja tuotantoihin. Se oli hulvatonta aikaa kaiken kaikkiaan. Ikimuistoista seikkailua.  Harjoittelimme paljon punttitreenien lisäksi myös mm judoa, seinäkiipeilyä ja kuntonyrkkeilyä. Vuonna 1995 pääsin mukaan Maailman Gladiaattorit ohjelmaan Englantiin. Live-yleisöä katsomossa oli jopa 10 000 ja yli 100 miljoonaa TV kanavilla. Kilpailijoita ja Gladiaattoreita oli Englannista, Suomesta, USA:sta ja Venäjältä. Mukana matkassa oli Marjo Krishi, "Salama". Myöhemmin Marjo voitti useita kansainvälisiä kehonrakennuskilpailuja.

Mikko Tukonen Sulkavan soudussa
Gladiaattorit

Maastavetäjästä soutajaksi?

Vuodet 1996 – 2005 olivat mielenkiintoisia vuosia punttitreenin kannalta. Nimittäin ”mitta tuli täyteen” hetkeksi ja hölkkäilin viisi maratonia  ja puolimaratoneja tusinan. Kävin myös kokeilemassa sekä Sisäsoudun SM, että Sulkavan SM lähtöjä. Soutu sopi hyvin vanhalle maastavetäjälle ja veljeni Heikin kanssa vietimme mielenkiintoisia hetkiä soudun parissa. Vuonna 2005 kävin hölkkäämässä myös Kiinan muurilla ”The Great Wall”- maratonin. Se oli viimeinen juoksutapahtumani jonka jälkeen aloitin uudestaan punttitreenit

Vuonna 2001

Vuosi 2001 oli merkityksellinen vuosi, koska silloin syntyi perheeseen tyttö – Janette. Tuo vuosi varmaan pysäytti ajattelemaan erilailla uudella tavalla myös treenejä. Olin jo 43 -vuotias ja mietin monesti sitä, että nyt jos koskaan pitää hoitaa asiat niin, että sekä taloudelliset että terveydelliset asiat ovat kunnossa. Arvomaailma muuttuu ihmisen elämässä ja tietyt asiat, pysähdykset ja elämän asiat muuttavat joskus elämän suuntaa lopullisesti.

Mikko Tukonen Kiinan muurin  marathonilla

Tehdään ohjelman mukaan

Vuodet 2005 - 2020 olen harjoitellut pääsääntöisin 3-4 kertaa viikossa. Olemme muuttaneet Heinolaan, jossa paikallisessa kuntosalissa on ihan hyvät laitteet. Pidän kuitenkin kotisalinani edelleen BBC punttiklubia. Siellä on edelleen pitkäaikaisimmat ystävät ja muistot. Perustajajäsenistä Jussi Mattila harjoittelee ainakin vielä siellä ja olen tavannut myös yhtä perustajajäsentä, nimittäin Risto Koivusta Kaliforniassa. Risto asuu USA:ssa ja harjoittelee edelleen siellä säännöllisesti. Seuran ikoninen hahmo Heikki Salonen oli minulle läheinen ihminen – R.I.P Heikki! Viimeiset 15 vuotta ovat olleet lähinnä ylläpitävää harjoittelua ja lihashuoltoa. Olen pitkälti keskittynyt oman yrittäjäuran kehittämiseen ja taloudellisen turvan rakentamiseen. Siinä toimii samat periaatteet kuin treenissä. Tehdään ohjelman mukaan! (LTS)

2020 - koko maailma pysähtyi 

2020 kevät muutti taas kaiken. Tässä pätee sanonta:

 

"Mikään ei ole niin pysyvää kuin muutos"


Tämä sivustokin on nyt sitten luotu palvelemaan voimailuyleisöä ikään, sukupuoleen tai taustaan katsomatta. Osaksi teen tätä varmasti myös itsekkäistä syistä eli haluan ylläpitää omaa kuntoani ja yhteyttäni rakkaaseen lajiin. Suurempi motivaatio on kuiteinkin se, että haluan auttaa kaikkia niitä henkilöitä, jotka tarvitsevat tähän pandemia-aikaan tai johonkin muuhun elämäntilanteeseen tukea oman voiman, energian ja terveyden ylläpitämiseen. Hankittuja taitoja, tietoa ja kokemuksia jakamalla tulemme ”rikastumaan” kaikki – yksilöllisesti ja yhteisöllisesti. Se, treenataanko puupainoilla, kivillä, jääpainoilla, raudalla tai maan vetovoimalla ei ole suurta merkitystä. Voi olla, että suurin tavoite on painonhallinta tai vaikka lihashuolto. Meidän pitää löytää oma ”heikoin lenkki”. Koska vain sillä on merkitystä, että ihminen ylipäänsä hoitaa omaan kuntoaan ja lihaksistoaan koko elämän ajan. Back to Basic´s! Pysytään kunnossa!

Mikko Tukonen lehtiartikkeli
bottom of page